maanantai 12. helmikuuta 2018

Ollaan armollisia itsellemme



En tiedä teistä, mutta mä olen todella hyvä ruoskimaan itseäni. Tiedättekö, kun tulee möläytettyä jotakin typerää, tai hoidettua jokin tilanne ei-niin-hyvin. Kukaan muu ei varmaan edes muista näitä asioita jälkikäteen, mutta itse jaksaa piiskata itseään vielä pitkänkin ajan kuluttua. 

Tänä vuonna olen ottanut tietoisesti armollisemman asenteen itseäni kohtaan. Virheet kuuluvat elämään, ja niitä sattuu ihan jokaiselle. On turha jäädä vellomaan menneisyydessä, vaan ennemmin kannattaa ottaa virheistä opikseen ja hoitaa tulevaisuuden tilanteet vähän paremmin. 

"Omat puutteet näkyvät itselle niin selkeinä, sillä omia
tekemisiään tarkkailee tietyllä tapaa koko ajan."

Jos mietit sun ystäviäsi, niin muistatko heidän puutteensa ja kummalliset mokansa? En minä ainakaan. Sen sijaan muistan ihania ihmisiä, joilla on älyttömän fiksuja ajatuksia ja jotka luovivat sulavasti tilanteessa kuin tilanteessa. Välillä saattaa jopa iskeä pieni kateus muita ihmisiä kohtaan; "miksi tuolla aina luonnistuu kaikki, ja itse onnistun vain nolaamaan itseni". Mutta tuolla jossain voi hyvinkin olla ihminen, joka ajattelee sinusta täsmälleen samalla tavalla. 



Itsensä kanssa viettää elämässään joka ikisen sekunnin. Se on sekä rikkaus että kirous. Omat puutteet ja mokat näkyvät itselle selkeinä, sillä omia tekemisiään tarkkailee tietyllä tapaa koko ajan. Muut ovat kiireisiä omien puutteidensa kanssa, eivätkä todennäköisesti huomaa sinun virheitäsi lainkaan. Miksi siis itsekään keskittyä liikaa negatiiviseen, kun sen sijaan voisi luoda kivan suhteen itsensä kanssa ja nauttia elämästä sellaisena kuin se on.

"Me olemme täällä oppiaksemme, 
emme ollaksemme täydellisiä jo valmiiksi"

Joskus tosin voi käydä niinkin, että sun moka on oikeasti iso juttu myös muiden kannalta. Esimerkiksi työpaikalla tai ryhmätyötä tehdessä oma virhe vaikuttaa herkästi myös muiden tekemiseen. Tällöin parasta on myöntää ääneen että nyt kävi näin, ja miettiä vaikka yhdessä jonkinlainen ratkaisu tilanteeseen. Tai jos on vahingossa loukannut jotakin, niin simppeli anteeksipyyntö on ehkä parasta mitä voit tehdä. Mennyttä et voi muuttaa, mutta tulevaisuudessa pystyt tekemään mitä vain.

Harvoin nämä "kamalat mokat" edes ovat sellaisia, joihin kukaan muu kiinnittää mitään huomiota. Sanoit ehkä hassusti jossakin tilanteessa, tai kompastuit jonkun nähden, mutta mitä sitten? Sä olet ihan huikea persoona, ja just omanlaisesi. Me olemme täällä oppiaksemme, eikä meidän ole tarkoituskaan olla täydellisiä. Ollaan siis armollisia itsellemme, ja ainakin yritetään hyväksyä itsemme just tällaisina kuin me ollaan. 

Ensi kerralla, kun tekee mieli vajota maan alle tai vihata itseään ihan mistä syystä tahansa, niin muista armollisuus. Sun ei tarvitse olla täydellinen, ei kukaan muukaan ole. 

Postauksen kuvat: Sanna / Pannariblogi

14 kommenttia:

  1. Aivan ihana tuo paita! Katselin tuota itseasiassa joku aika sitten kaupassa, ja totesin että se olisi niin söpö jollain muulla, ei vaan natsaa mun tyyliin. Sinulle tuo kyllä passaa hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Mäkin kattelin tätä kaupoissa joskus syksyllä, ja oli aika ihana ylläri kun joulupaketista paljastui just tämä :D

      Poista
  2. 😂oonpas ottanu hienon jalkakuvan susta! Mut puhut ihan asiaa, varsinkin tuo jälkimmäinen! Mun on jotenkin tosi vaikea myöntää, jos oon ite mokannu jotain, ja helpoiten vaan toivon, ettei kukaan huomaa. Viime aikoina oon kyllä yrittäny reipastua siinäkin, koska jokainen meistä mokailee ja rehellisyys on parasta mitä voi tehdä. Ja tuo muihin vertailemisen järjettömyys tuntuu niin itsestäänselvyydeltä, mutta sitäkin huomaa alitajuntaisesti tekevän ihan liikaa. Pitää vaan pitää siitä ajatuksesta kiinni, että mä riitän sellaisena kuin olen ja olen monessa asiassa oikeasti jopa parempi mitä luulenkaan. Hyvä (neljässadas) postaus! ❤

    Sanna / pannariblogi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä oon ainakin ite huomannut, että kun rehellisesti myöntää mokanneensa niin se "jälkipyykki" on paljon helpompi selvittää (jos siis kyse mokasta joka koskee muitakin ku itteä ja omaa ylpeyttä) :D Nimenomaan! Kiitos ihana ♥

      Poista
  3. Ihana teksti, vaikkakin itselläni nuo ajatukset ovat vähän jo syvemmälle kaivautuneet. Mutta tänään just mietin tätä, että pitäisi osata olla armollisempi, kaikki aina vähän mokaa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit ♥ Jep, ihan kaikki mokailee!

      Poista
  4. Tosi ihanat kuvat ja niin hyvä teksti♥

    VastaaPoista
  5. Tosi hyvä teksti <3 Tyhmä takertua omiin pikku mokiin, kun se on ihan totta, että ei niitä kyllä kukaan muu oikeasti edes muista!

    VastaaPoista
  6. Hyvä postaus! Mä olin joskus kamalan armoton itelleni ja vielä jotain pari vuotta sitten muistelin jotakin noloa asiaa mitä on tehnyt 9 vuotta sitten ja se hävetti.. kyse oli niinkin suuresta asiasta kun että vastasin eräälle naiselle kun luulin että se puhuu mulle ja tuntu että kaikki katto sillon miten tyhm ihminen tuo on :D Veikkaan että kukaan ei kyllä muista tuota juttua enään, ainoastaan minä mutta nykyään oon tullut siihen tulokseen että sitä sattuu ja mitä sitten :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä huomaan tekeväni välillä tota samaa! Niin turhaa, kun todennäköisesti itse ainoana edes muistaa kyseisen tilanteen :D Tai vaikka muistaiskin, niin eipä sitä menneisyyttä silti pääse muuttamaan. Mut ihana että oot oppinut olemaan armollisempi itselles ♥

      Poista
  7. I H A N A postaus ja niin tärkeä aihe! Tämä pitäs muistaa useammin. <3

    VastaaPoista