maanantai 23. toukokuuta 2016

Lehmien keväthyppelyt ja muita kuulumisia



Mun suomiaika on jotenkin ihan eri maailmasta, kuin se elämä jota elin Briteissä. Myönnettäköön, oon käynyt täälläkin pari kertaa kahvilassa, ja lökärit ovat vakiintuneet kotiasuksi (varoitus muuten au paireille, sillä jos ette ennen ole käyttäneet lökäreitä niin aupparoinnin jälkeen kyllä käytätte), mutta siihen ne yhtäläisyydet melkeinpä sitten jäivätkin. Täällä oon tehnyt pitkiä lenkkejä keskellä korpea, nukkunut pitkään ja juonut kylässä aitoa lehmänmaitoa.

Pari viikkoa sitten lauantaina Viikin maitotilan lehmät päästettiin kevätlaitumille, ja arvatkaapa kuka oli siellä katselemassa? Jep, minä. Ja oli muuten yllättävän hauskaa! Lähin mukaan koska miksei ja pyydettiin, ja koska oon tämmönen että lähden kaikkialle. En siis juurikaan edes tiennyt mitä odottaa, mutta se lehmien riemu näkyi kyllä kauas. Olivat aivan innoissaan laitumelle pääsystä, kirmailivat ympäri laidunta ja hyppivät kuin ylisuuret sammatkot. Päiväkin oli mielettömän ihana, joten oikea kesäfiilis tarttui matkaan siinä sivussa kun käveltiin laitumen viertä takaisin autolle. 

Ja eihän se reissu olisi mitään ollut ilman pikaista kurkkausta Roihuvuoreen. Ehkä ainoa vaaleanpunainen juttu mistä tykkään täysillä ja ehdoitta, on kukassa olevat kirsikkapuut. Ja niitähän Roihuvuoressa riittää, kuten ootte varmaan instagramista nähneet. Mä en lisännyt siitä kuvaa, mutta mun feed on ollut jo pari viikkoa täynnä kyseisiä kukkakuvia. Ei kyllä haittaa, nättejä kuvia on aina ilo katsella. 



Porukoiden luona korvessa ei kirsikkapuita tai muitakaan kukkia juuri näkynyt, mutta ihanan lämpimät kelit olivat rantautuneet sinnekin ja vetivät ulkoilmaan vaikka ilman kenkiä. Se on muuten yksi alkavan kesän merkeistä, kun voi tallustella ympäriinsä paljain varpain ja syödä jäätelöä! Mä oon ottanut askelen terveellisempään suuntaan tämänkin kanssa, pistän teille jossain vaiheessa kuvia ja ohjetta mun uudesta herkusta. Noms. Ihan niin herkkua ei ollut kermaisa kanakastike, jota tein pari päivää sitten. Aiemmin rakastin kermaa lähes kaikissa kastikeruoissa, mutta nyt se tuntuu turhan raskaalta ja rasvaiselta. Hostperheessä käytettiin usein kreikkalaista jogurttia mm. kanakastiketta pehmentämään, ja nyt huomaan sen olevan noin miljoonasti kermaa parempi ratkaisu. Maistuu niin hyvältä ja raikkaalta, ja sitäpaitsi ylijääneen jogurtin voi syödä vaikka aamupalaksi marjojen kanssa. 

Tällä hetkellä mä seikkailen ympäri pääkaupunkiseutua ilman sen kummempia suunnitelmia. Rakastan tätä kesäfiilistä, kun voi vain elellä huolettomasti päivän kerrallaan, syödä jäätelöä ja hengailla kavereiden kanssa. Ei tällaista kovin pitkään jaksa, mutta pääsykoelukujen jälkeen on hyvä hetki vähän rentoutua. Ja sitten voi taas jatkaa uusien projektien kanssa… Mulla onkin jo pää täynnä suunnitelmia etenkin heinäkuun varalle, mutta saas nähdä nyt, haha.


3 kommenttia:

  1. Hei!
    Mietin tässä vaan, että miten au pairin palkalla pääsee reissailemaan Briteissä? Jouduitko aina säästelemään ja sitten menemään vai miten onnistuit reissaamaan niin paljon eri paikoissa? Onko matkustaminen brittien sisällä halpaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Hyvin onnistuu pelkällä taskurahalla reissailu :) Mä tein jo au pairiksi lähtiessäni päätöksen, etten suomirahoihin koske ulkomailla. Vähän piti joustaa kun joitain lippuja ei vaan saanut ostettua ku netin kautta, mutta toin sit vastaavasti puntia Suomeen sekä jouluna että nyt keväällä.

      Mä pistin joka viikko puolet taskurahasta säästöön (säästöt oli siis matkustelua ja kavereiden vierailuja varten), ja toinen puoli oli vapaasti käytettävissä, mutta en mä sitä vapaata puoltakaan saanut joka viikko kulumaan. Eli vaikka periaatteessa laitoin aina rahaa säästöön, niin en silti elänyt millään säästöliekillä :D

      Ja kaikki riippuu niin paljon siitä mihin sitä rahaa käyttää. Uudet farkut makso £40, ja sit päiväreissu St. Albans nimiseen superihanaan pikkukaupunkiin oli junat ja ruoat ja postikortit yhteen laskettuna ehkä noin £25. Toki osa mun reissuista on ollut huomattavasti hintavampia, mutta Lontoon lähelle sai menopaluun helposti alle kympillä.

      Matkustaminen oli suht halpaa, etenkin mun tyylillä ku käytin paljon megabussia (onnibussin tapainen yhtiö) ja halpoja hostelleja. Lisäksi mulla oli travelcard, joka makso £30 (vuoden voimassa) ja sillä sai kaikista junien hinnoista kolmasosan pois. Hyödynsin myös sitä että briteissä menopaluu lisää pelkän menolipun hintaan yleensä vaan punnan tai pari, ja ottamalla avoimen paluun saatto päästä vielä vähän halvemmalla (lisäbonuksena se ettei tarvinnu vielä lähtiessä päättää millä junalla tulee takaisin). Toi travelcard mikä mulla oli, on alle 25-vuotiaille, mutta sellasia saa myös mm kahdestaan matkustaville iästä riippumatta, vanhuksille ja ties kelle.

      Niin ja yks juttu viel millä sain mun reissujen hinnat aika alas: kävin pääasissa omatoimimatkoilla ja vaan pari kertaa ohjatulla tourilla. Ite reissatessa säästää jo sen matkanjärjestäjälle menevän siivun hinnasta, ja pystyy myös valikoimaan vähän millä menee, millon menee ja missä yöpyy jos yöpyy. Niistäkin saattaa löytää niitä halvempia vaihtoehtoja.

      Haha tää vastaus venähti vähän pitkäksi, mutta toivottavasti tästä oli apua! :)

      Poista
    2. Kiitos tosi paljon! Oli hurjasti apua :)

      Poista