maanantai 28. joulukuuta 2015

Let it snow, let it snow

Voiko olla kauniimpaa, kun kävelylenkki lumisessa maastossa? Jos vielä aurinko luo kultaista hehkuaan, on tunnelma täydellinen. Olen aina ollut vilukissa, palelen jopa heinäkuussa. Mutta rakastan kauneutta, ja lumikinosten aikaan ei ole väärää lämpötilaa, on vain vääränlaisia vaatteita. Siispä mä vuoraudun tuhannella vaatekerroksella ja suuntaan ulos nauttimaan upeista maisemista vuosi toisensa perään. 

Helsingin seudullekin on kuulemma viimein satanut lumi, mistä olen enemmän kuin iloinen. Suuntaan sinne piakkoin, ja mieluiten nautin lumimaisemista niin kauan kuin voin. Lontoossa oli viikko sitten liian kuuma jopa kesätakilla, joten en usko hankien olevan siellä kovin todennäköinen vaihtoehto. 

Täällä lumen ja metsien keskellä mulla on ollut ihanan rentouttava loma. Oon saanut nukkua, ja  joku muu on kokannut mulle ruoan ja silittänyt pyykit. Ei sillä, että nämä mitään kammottavia hommia olisivat, mutta vaihtelu virkistää. En mä silti ole malttanut pitää näppejäni kokonaan poissa keittiöstä. Keittelin muutama päivä sitten ihan mielettömän hyvää sipulikeittoa, ja eilisen nälän sammutin kermaisella tonnikalapastalla. Olen myös lukenut enemmän kuin pitkään aikaan. En tiedä, johtuuko se ylimääräisestä ajasta vai siitä yksinkertaisesta asiasta, että täällä kirjat ovat pääosin suomenkielisiä. Mun englanti menee koko ajan parempaan suuntaan, mutta äidinkieli sujuu silti luontevammin. Ja nopemmin, jos lukemista ajattelee. Mutta nyt jatkan kauniista maisemista nauttimista vielä sen aikaa, kun valoa riittää!

2 kommenttia:

  1. älyttömän ihana kuva! näyttää kauniilta ja kuvaa hyvin myös tätä tekstiä.:)

    VastaaPoista